On kai päivänselvää, että nopeatempoisessa ja jatkuvasti muuttuvassa maailmassa jokaisen yrityksen on oltava valmistautunut odottamattomien haasteiden kohtaamiseen. Ja että erityisen tärkeää se on ruoka- ja juomateollisuudessa, jossa kuluttajien luottamus ja viime kädessä terveys ovat kaiken ytimessä.

Viimeisen vuoden aikana Suomessa on kuitenkin nähty merkittäviä viestinnällisiä kriisejä toisensa jälkeen. On käynyt selväksi, ettei monissa yrityksissä ole ajankohtaista kriisiviestintäohjeistoa ainakaan niin, että yritysjohto olisi sen sisäistänyt ja siihen sitoutunut. Jos pölyttynyt versio on arkistoista löytynytkin, ei sillä h-hetkellä ole juuri arvoa, kun tarvitaan välitöntä tarttumista asioihin nykytilanteeseen nykyjohdon näkökulmista.

Kriisin koettaessa testataan, ovatko aiheet ja prosessit tuoreesti johdon takaraivossa. Ajantasaisen kriisiviestintäohjeiston säännöllinen päivittäminen auttaa ylläpitämään kriittistä kykyä toimia sekä oikein että nopeasti. Lisäksi uudet viestintäkanavat ja -teknologiat muuttavat koko ajan tapaa, jolla tietoa jaetaan ja vastaanotetaan: näihinkin muutoksiin on mukauduttava.

Kriisiviestinnän rooli eri teollisuudenaloilla

Ruoka- ja juomateollisuudessa kriisit voivat vaihdella laadunvalvontaongelmista tapahtumiin, jotka koskevat terveys- ja turvallisuusstandardeja. Tällaiset kriisit voivat vahingoittaa yrityksen mainetta ja kuluttajien luottamusta vakavasti, mikä voi johtaa merkittäviin taloudellisiin menetyksiin ja pitkäaikaisiin vaurioihin brändille.

Esimerkiksi sport- ja outdoor-aloilla puolestaan vastuullisuuskysymykset nousevat toistuvasti esiin.

Kuluttajien luottamuksen säilyttäminen onkin elintärkeää, ja kriisiviestintäohjeiston ohella johdon kannattaa ylläpitää myös aiheeseen liittyviä media- ja esiintymistaitoja. Keskeistä on juuri suunnitelmien ja taitojen ajantasaisuus: myös uusimmat skenaariot on katettava, ja harjoitusten on oltava tuoreessa muistissa.

Inhimilliset tekijät ratkaisevat

Uusia ja tavallaan toistuvia haasteita tarjoavat esimerkiksi jatkuvat sääntelymuutokset. Myös yrityksen avainhenkilöt tai heidän roolinsa saattavat muuttua. Tulipalo voi olla konkreettinen tai kuvaannollinen, mutta viestinnän suhteen se voi roihahtaa äkkiä, elleivät valmiudet ole kunnossa.

Kriisiviestinnän säännöllinen päivitys ja harjoittelu varmistavat, että johto on valmis toimimaan tehokkaasti kriisin iskiessä. Akvamariinin räätälöidyissä kriisiviestintävalmennuksissa otetaan huomioon avainhenkilöiden kuten johtoryhmän jäsenten roolit ja ajankohtaiset haasteet.

Organisaatiosta riippuen on hyvä muistaa myös henkilöstöohje sekä kriisiviestintäprosessin koordinoiminen pelastussuunnitelman kanssa.

Kriisiviestinnän merkitystä ei voida aliarvioida aloilla, joissa kuluttajien luottamus on herkkä ja elintärkeä. Olipa kyseessä pieni häiriö tai suuri skandaali, valmistautuminen ja ennakointi ovat niitä keskeisiä tekijöitä, jotka tukevat yrityksen pitkän aikavälin menestystä ja kestävyyttä. Lisäksi kannattaa pitää mielessä, että brändiä on mahdollista vahvistaa kaikissa tilanteissa.

Etenkään kriisissä rima ei saa olla liian matalalla.

Akvamariinilla on pitkä kokemus niin kriisiviestintäohjeistojen laatimisesta, aiheen valmentamisesta kuin käytännön kriisiviestintätyöstä asiakkaiden kanssa. Kysy meiltä lisää:

• Kriisiviestintäohjeisto
• Kriisiviestintäprosessi
• Kriisiviestinnän työryhmä
• Kriisiviestinnän skenaariot
• Räätälöity media- ja esiintymisvalmennus